Faayidaa fayyaa timaatima

 

Timaatimni hiika botaanikaa wajjin waan walsimuuf teeknikaan firii dha: isaanis kutaalee biqiltootaa foon qaban kan sanyii isaanii marsaniidha. Haa ta’u malee, nyaataa fi nyaata qopheessuuf, timaatimiin mi’aa, nyaata keessatti itti fayyadamuu, fi qabiyyee soorataa irraa kan ka’e akka kuduraatti fudhatama (USDA, 2019).

Timaatimni kaalorii xiqqaa kan qabu yoo ta’u, soorata barbaachisoo kanneen akka vitaamin C fi pootaasiyeemii ni kenna. Akkasumas antioxidants baay'eedha - isaan keessaa tokko lycopene jedhama, kunis halluu adda ta'e timaatimaaf itti gaafatamummaa kan qabu yoo ta'u, faayidaa hedduu kan akka carraa dhukkuba onnee fi gosoota kaansarii tokko tokko hir'isuu waliin walqabatee jira.

faayidaalee

Qorannoon akka agarsiisutti timaatimii bifa hedduudhaan - haaraa, bilcheefamee fi akka dhangala'aa - dhukkuba yeroo dheeraa irraa kan eegu yoo ta'u, jireenya sochii qabu deeggaruuf gargaara.

Fayyaa sammuu eeguuf gargaaruu danda’a

Ameerikaatti ga’eessota umuriin isaanii waggaa 65 fi isaa ol ta’e keessaa %10 dhukkuba Alzaayimarii qabu (Waldaa Alzaayimarii, 2022). Dhukkubni kun - kan yaadachuu, yaaduu fi amala irratti dhiibbaa geessisu - gosa dhibee yaada namaa hadoochu kan qoricha hin qabnee fi yeroon darbaa deemuun kan hammaatudha (Waldaa Alzheimer's Association, 2022).

Walitti dhufeenya timaatimaa fi dhukkuba Alzaayimarii gidduu jiru irratti qorannoon dabalataa kan barbaachisu yoo ta'u, qorannoon akka agarsiisutti antioksidaantoonni timaatima keessa jiran kan akka liikoopiin dhukkuboota niwuroodegenereeshinii kanneen akka Alzaayimarii irraa nama eeguu danda'u. Qorannoon tokko akka agarsiisutti waggoota afur keessatti hirmaattota umuriin isaanii waggaa 70 fi isaa ol ta’ee fi liikoopiinii baay’ee fudhatan biratti dalagaa hubannoo suuta suutaan hir’achuun mul’ateera (Collins, 2022).

Faayidaa eegumsaa timaatimii fi walitti dhufeenya dhugaa dhukkuba Alzaayimarii fi dhukkuboota niwuroodegenereeshinii biroo kan akka Paarkinsan gidduu jiru caalaatti hubachuuf qorannoon dabalataa nama irratti, keessumaa ga’eessota umuriin isaanii waggaa 60 hanga 65 ta’e irratti barbaachisaadha (Collins, 2022).

Siindiroomii meetaabolii ittisuuf gargaaruu danda'a

Metabolic syndrome garee haalawwan carraa dhukkuba onnee, dhukkuba sukkaaraa, dhiigni sammuu keessatti dhangala’uu fi rakkoolee fayyaa ciccimoo biroo dabaluudha. Haalota armaan gadii keessaa sadii fi isaa ol jiraachuu of keessatti qabata: (National Institutes of Health, 2022).

Ga’eessota Ameerikaa sadii keessaa gara tokko dhukkuba meetaabolii qaba (National Institutes of Health, 2022). Qorattoonni akka yaada dhiyeessanitti, haalli laayikoopiinii-jechuunis, hammi liikoopiinii dhiiga keessa jiru-ykn fayyadamni laayikoopiinii jijjiirama gaarii qaamolee meetaabolii siindiroomii wajjin walqabatee jiraachuu danda’a (Senus, 2019). Timaatimni gumaacha guddaa laayikoopiiniiti (Khan, 2021).

Qorannoon xiqqaa tokko irratti hirmaattonni 15 torbanitti al afur ji'a lamaaf guyyaatti al tokko dhangala'aa timaatima hamma tasaa dhuganiiru. Qaamni dhangala’aa sadarkaa isaa eeggate jiraachuu baatus, walnyaatinsi kun kolestroolii LDL “hamaa” hir’isuu, kolestroolii HDL “gaarii” dabaluu, fi sadarkaa insuliinii sooma irratti fooyya’iinsa guddaa agarsiiseera (Tsitsimpikou, 2014).

Fayyaa onnee eeguuf gargaara

Qorannoon biraa namoota fayyaa qaban irratti gaggeeffame, dhiibbaa doosiin tokko timaatima qalamaa, soogidda timaatima ykn soogidda timaatima dabalataan zayita ejersaa safartuuwwan balaa dhukkuba onnee wajjin walqabatan irratti qabu ilaaleera. Doosiin sadan isaanii kolestroolii fi tiraayigiliisaayidii - gosa cooma dhiiga keessa jiru, kan kolestroolii HDL ol kaasu fi amaloota farra inflammatory qabu gadi buusuuf hojjetu. Soogiddi timaatima dabalataan zayitiin ejersaa bu’aa olaanaa qaba, tarii zayitiin ejersaa xuuxamuu liikooppiinii waan guddisuuf (Collins, 2022).

Qufaa ittisuuf gargaaruu danda'a

Hanqinni dhangala’aa fi faayibaraa qufaa fiduu danda’a (National Institutes of Health, 2013). Timaatimni soorata lamaan kan kennu yoo ta’u, timaatimii guutuun tokko dhangala’aa awunsii afur ol fi faayibara giraama tokkoo fi walakkaa of keessaa qaba (USDA, 2020).

Carraa kaansarii hir'isuu danda'a

Liikoopiinii fi beetaa-kaarootiin, antioksidaantoonni lama timaatima keessatti argaman, amaloota farra kaansarii akka qaban agarsiifameera. Kanas gartokkoon gosa miidhaa DNA seelii kaansariitti geessu irraa eeguu fi seelonni kaansarii akka du’an gochuudhaani (Collins, 2022).